maanantai 3. elokuuta 2015

Uusia tuulia

Hallituksen kokouksessa keskustelimme huolestuneina varhaiskasvatuslain toisesta vaiheesta ja siitä, onko se tulossa ollenkaan.

Perustimme tiedotustyöryhmän, jonka tehtävänä on puheenjohtajamme sanoin: "Luoda materiaali vaikuttaaksemme varhaiskasvatuslainsäädäntöön nimenomaan tukea tarvitsevien lasten näkökulmasta. Haluamme vaikuttaa kansanedustajien, ym. päättäjien käsityksiin, esim. havainnollistamalla lasten tilannetta ja tarpeita sekä tarvittavia resursseja".

perjantai 29. toukokuuta 2015

SVEOT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015



Toisia aikoja odotellessa – Siihen asti näin!

OAJ:n linjaukset lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodissa 1.8.2015 alkaen

Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe tulee voimaan 1.8.2015. Tämä linjaus on voimassa 1.8 alkaen siihen asti kunnes uuden hallitusohjelman kaavailemat muutokset ryhmäkokoihin tulevat voimaan.

Lain 5a pykälässä säädetään määräykset päiväkotien lapsiryhmäkokojen muodostamisesta. Sen mukaan: ”Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.”

Lapsiryhmän muodostaminen

Päivähoitolaissa ei säädetty lapsiryhmistä, vaan ainoastaan lasten ja henkilöstön välisistä suhdeluista. Varhaiskasvatuslakia säädettäessä tätä pidettiin merkittävänä puutteena, joka haluttiin korjata. Tavoitteena oli estää käytäntö, jossa samoihin lapsiryhmätiloihin otettiin lisää lapsia lisäämällä aikuisten määrää ryhmässä. Siksi varhaiskasvatuslaissa on nyt lapsiryhmän kokoa koskeva säännös 5a §.

Varhaiskasvatuslaissa olevan ryhmäkokosäädöksen lisäksi edelleen on voimassa päivähoitoasetuksen 6 §, jossa säädetään suhdeluvusta sekä suhdeluvusta poikkeamisesta

Jaettaessa lapsia ryhmiin ja ryhmiä eri tiloihin on 1.8.2015 varhaiskasvatuslain mukaan ryhmäkoon lisäksi keskeisin periaate lasten hyvinvointi ja etu. Ryhmässä lapsien on mahdollista saavuttaa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet, siinä voidaan huomioida lapsen yksilölliset tarpeet ja tuki sekä toteuttaa suunniteltua laadukasta varhaiskasvatusta turvallisesti. Lapselle on kyettävä turvaamaan ryhmässä vertaisoppimisen mahdollisuus sekä pysyvät ihmissuhteet.

Ryhmän maksimikoko

Lain mukaan yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.

Lakia säädettäessä eduskunnan valiokunnat korostivat antamissaan kannanotoissa, että laissa säädettävä ryhmäkoko on lasten lukumäärän osalta enimmäisraja, jota ei saa ylittää. Kokopäivähoidossa olevien alle kolmevuotiaitten ryhmässä voi olla enintään 12 lasta ja kolme vuotta täyttäneiden ryhmässä 21 lasta.

Erillisessä osapäivähoidon ryhmässä, jossa lapsi on korkeintaan 5 tuntia päivittäin, yli kolmevuotiaiden lasten osalta ryhmässä yhtä aikaa läsnä olevien lasten enimmäismäärä on 39. Alle kolmevuotiaiden ryhmäkoko on tällöinkin 12.

OAJ:n näkemyksen mukaan 39 lapsen lapsiryhmässä, jossa lapset ovat enintään viisi tuntia, on mahdotonta toteuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteet sekä huomioida lapsen yksilölliset tarpeet ja tuki sekä toteuttaa suunniteltua laadukasta varhaiskasvatusta turvallisesti.

Nämä enimmäismäärät perustuvat siihen, että asetuksella säädettyjä lasten ja aikuisten välisiä suhdelukuja noudatetaan edelleen. Erilaisten ryhmien muodostaminen on mahdollista esimerkiksi eri-ikäisistä tai eri kielisistä lapsista. Ryhmät voivat aina olla myös pienempiä ja niissä voi toimia enemmän kuin kolme hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä, mutta lapsimäärää ei voi lisätä.

Poikkeussäädös suhdeluvusta

Varhaiskasvatuslain mukaisesta lapsiryhmäkoosta ei voi poiketa eli ryhmässä voi olla vain kolmen hoito- ja kasvatushenkilöstön mukainen määrä lapsia. Kunta voi kuitenkin edelleen poiketa lasten ja hoito-ja kasvatushenkilöstön välisestä suhdeluvusta, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti hoidossa enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulkintaohje ( Kuntainfo STM 9/2007) tästä poikkeussäännöksestä toteaa, että lapsia ei tule sijoittaa samalle paikalle, jos lapsilla on hoidontarvetta samoina ajankohtina. Samaa päivähoitopaikkaa käyttävät osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevat lapset voivat olla satunnaisesti ja lyhytaikaisesti samanaikaisesti paikalla esimerkiksi sen vuoksi, ettei aamupäivällä päiväkodissa olevaa lasta ole noudettu ennen kuin iltapäiväksi tuleva lapsi tuodaan päiväkotiin. Lähtökohtaisesti suhdeluvusta poikkeaminen ei voi jatkua päivittäin eikä se voi kestää koko hoitopäivän ajan, vaan sen tulee olla luonteeltaan lyhytaikaista.

Suhdeluvusta voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen hoitoaikaa.

Henkilöstömitoitusta tulee noudattaa myös henkilöstön sairaus- ja vuosilomien sekä muiden ennakoitavissa olevien poissaolojen, esimerkiksi koulutukseen osallistumisen vuoksi sekä mahdollisten lomautusten aikana varautumalla niihin etukäteen. Suhdeluvusta poikkeaminen ei näiden syiden perusteella ole asetuksen mukaan mahdollista. Saman päivän aikana tapahtuviin yllättäviin sairauslomiin tulee pyrkiä saamaan sijainen mahdollisimman pian. ( Kuntainfo STM 9/2007).

Ryhmien sijoittaminen päiväkodin tiloihin

Varhaiskasvatuslaissa säädetään ensimmäistä kertaa ryhmäkoon lisäksi myös varhaiskasvatuksessa käytettävistä tiloista ja niiden käytön suunnittelusta.

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Sijoitettaessa ryhmiä eri tiloihin on arvioitava onko tila riittävän suuri otettaessa huomioon muun muassa lasten altistuminen melulle, stressille, väsymykselle ja suurelle määrälle vuorovaikutussuhteita ja mahdollistaako tilat lapsen tarpeita vastaavaan yksilöllisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon.

Lain eduskuntakäsittelyssä haluttiin lisätä tilojen suunnittelua ja käyttöä koskeva momentti nimenomaan siksi, että lain haluttiin vähentävän lasten vuorovaikutussuhteiden moninaisuutta samoin kuin melua ja lasten kokemaa stressiä. Lain hengen mukaisena ei siten voida pitää toimintaa, jossa pysyvästi sijoitetaan samaan tilaan lapsia enemmän kuin kolmen aikuisen ryhmää vastaava määrä.

Tilaa arvioitaessa on käytävä läpi muun muassa ilmanvaihdon riittävyys. Päiväkotien suunnittelu – RT-ohjeessa (RT 96-11003) esitetään päiväkotirakennukselle asetettavia tavoitteita ja suunnittelun ja mitoituksen lähtökohtia, ja mm. tuodaan esiin kokemuksen mukaisen tilamitoitustarpeen olevan vähintään 7 m2 lasten toimitilaa (kotialue/kotipesät, pienryhmä- ja yhteistilat) yhtä tilapaikkaa kohden.

Lasten yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen ryhmiä muodostettaessa

Mikäli lapsiryhmässä on erityistä hoitoa, kasvatusta tai opetusta tarvitseva lapsi on arvioitava erikseen tarvetta suuremmalle hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärälle, avustajalle, pienemmälle ryhmälle, sekä tilojen toimivuutta lapsen ja ryhmän näkökulmasta. Arviota tehtäessä voidaan pyytää tarpeen mukaan asiantuntijalausuntoja, mutta viimekädessä asian päättää palvelun järjestäjä.

Toiminta lapsiryhmässä

Toiminnassa voi käyttää erilaisia toimintasuunnitelman mukaisesti jaettavia pienryhmiä, joita pedagogisesti pidetään tarkoituksenmukaisina. Ne voidaan muodostaa ryhmän sisältä tai tekemällä yhteistyötä muiden päiväkodin ryhmien kanssa.

Toiminnallisia pienryhmiä muodostettaessa on muistettava sivistysvaliokunnan linjaus, mikä edellyttää, että toiminnan järjestäjän tulee aina arvioida sitä, hyötyykö lapsi vaihtuvista ryhmistä vai sopiiko lapsen persoonalle, iälle tai kehitykselle paremmin kiinteä lapsiryhmä, jossa lasten ja aikuisten vaihtuvuus ei ole kovin suuri.

Tämä sama arvio on tehtävä ennen kuin vaihdetaan ryhmiä sillä perusteella, että lapsi täyttää kolme vuotta. Mahdollinen ryhmänvaihto on ajoitettava pedagogisesti järkevään ja lapsen edun mukaiseen ajankohtaan. Ryhmiä muutettaessa ja muodostettaessa on aina arvioitava lapsen etua hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen sekä turvallisuuden näkökulmasta.

Enimmäisryhmäkoosta huolimatta lapset voivat edelleen osallistua yhdessä esimerkiksi koko päiväkodin yhteisiin tapahtumiin kuten mm. juhliin, retkiin ja muihin tapahtumiin.

Perhepäivähoidossa olevien lasten varahoidon järjestäminen

Varhaiskasvatuksen järjestäjä tietää ennalta, että perhepäivähoidossa olevilla lapsilla on tarve varahoitopaikkaan esimerkiksi perhepäivähoitajan sairastuessa tai ollessa vuosilomalla. Näihin tilanteisiin on varauduttava ennalta. Varahoitopaikkaa tarvitsevia lapsia ei voida sijoittaa päiväkotiin sellaisiin lapsiryhmiin, joissa on jo sinä päivänä läsnä enimmäismäärä lapsia.

Ryhmien muodostamisen valvonta

Varhaiskasvatusta järjestettäessä lasten turvallisuudesta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää. Ammattitaitoisen hoito- ja kasvatushenkilöstön riittävä määrä, lapsiryhmän oikea koko sekä tilojen toimivuus ovat perusedellytyksiä lasten turvallisuuden takaamiseksi ja varhaiskasvatuslain tavoitteitten toteuttamiseksi. Kunnilla ja aluehallintovirastoilla on velvollisuus valvoa näiden toteutumista varhaiskasvatuksessa.

Esiopetus

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet lähtevät siitä, että esiopetuksen osalta lapset ovat omissa erillisissä ryhmissä. Opetusministeriö on antanut suosituksen opetusryhmien muodostamisesta esiopetuksessa (Esiopetus / suositus opetusryhmien muodostamisesta OKM 16.6.2000 / 37/ 400 /2000) Suosituksen mukaan opetusryhmään saa kuulua pääsääntöisesti enintään 13 oppilasta. Jos esiopetusta antavan opettajan ohella ryhmän työskentelyn osallistuu enimmän aikaa koulunkäyntiavustaja, lastenhoitaja tai mm tehtävään soveltuvan ammatillisen koulutuksen suorittanut henkilö, opetusryhmän enimmäiskoko voi olla kuitenkin enintään 20.

Suositus täydentää lasten päivähoidosta annetun lain ja asetuksen säädöksiä. Sovellettaviksi tulevat hallituksen esityksen (HE 91/1999 vp) mukaan muun muassa päivähoitoasetuksen lapsiryhmien muodostamista ohjaavat säännökset hoito- ja kasvatushenkilöstön ja lasten määrän suhteesta.

Päiväkodin kokopäiväryhmässä olevien esiopetusikäisten lasten ja hoito- ja kasvatushenkilöstön välillä noudatetaan suhdelukua 1:7 . Tätä suhdelukua noudatetaan esiopetusta käyvän lapsen osalta myös varhaiskasvatuksessa ennen tai jälkeen esiopetuksen. Esiopetusta saava lapsi katsotaan tällöin kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevaksi, koska lapsi on yli viisi tuntia päivässä päiväkodissa.

Jos esiopetus ja päivähoito kestävät yhteensä enintään viisi tuntia, yhtä opettajaa tai hoitajaa kohden ryhmässä voi olla enintään 13 lasta. Tämä kanta pohjautuu Valtioneuvoston koulutuspoliittiseen selontekoon eduskunnalle (VNS 4/2006 vp, s. 36 - 37).

Järjestettäessä esiopetusta koulussa, on syytä muistaa, ettei koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ole esiopetusikäisille. Esiopetuksessa olevilla on lain mukainen oikeus varhaiskasvatukseen, jota voidaan järjestää myös koulun yhteydessä. Koulun tiloissa on mahdollista toimia myös päivähoidon ryhmiä. Vanhempien on tiedettävä tästä oikeudesta. Mikäli heille esitettäisiin lapselle järjestettäväksi jotakin muuta kuin varhaiskasvatusta esiopetusta enne tai jälkeen, on samassa yhteydessä tuotava selkeästi esille ne erot, jotka kyseisessä palvelussa on verrattuna varhaiskasvatukseen.

Esiopetuksessa erityisessä tuessa olevien lasten osalta on noudatettava perusopetusasetuksen mukaisia ryhmäkokosäädöksiä.

Eduskunnan oikeusasiamies on esiopetuksen järjestämistä koskevassa ratkaisussaan 30.10.2008 3889/4/06 näkemyksenään tuonut esiin, että ratkaisevaa ei saisi olla se, miten kunta on toiminnan nimennyt, vaan toiminnan sisältö. Muutoin menettely voi johtaa henkilömitoitusta ja kelpoisuutta koskevien säännösten kiertämiseen.

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Metropolia Ammattikorkeakoulu järjestää Psykomotoriikan perusopinnot 5 op -täydennyskoulutuksen 25.5.2015 alkaen.
Koulutus soveltuu hyvin erityislastentarhanopettajille.

perjantai 27. helmikuuta 2015

SUOMEN VARHAISKASVATUKSEN ERITYISOPETTAJAT ry:n KEVÄTKOKOUS JA KOULUTUSTILAISUUS

KOKOUSKUTSU


Aika:  lauantaina 28.3.2015 klo 8.30–16.00 Oulussa

Paikka:  OAJ:n Pohjois-Pohjanmaan alueyhdistys ry:n tila, os. Asemakatu 22 A, 90100 OULU.

Ohjelma: Ajankohtaiskatsauksen pitää Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen. Tule kuulemaan ja ottamaan kantaa! Käsittelyssä mm. varhaiskasvatuslaki.

Ennen kokousta on tarjolla pientä aamupalaa. Kokouksen jälkeen alkaa VARSU-koulutus


KOULUTUSTA KOKOUKSEN YHTEYDESSÄ

VARSU-arviointi lapsilähtöisen oppimisen tukena
KT Päivi Kovanen perehdyttää Varsu-arviointimenetelmän käyttöön.

10:00 – 11:30 Mikä VARSU on? Miksi käytän VARSUa?

LOUNASTAUKO

12:30 – 14:00 Oppimisen havainnointi ja havainnoinnista ohjaukseen VARSUna lapsen arjessa

14:15 – 15:45 VARSU ja perhe. Mitä tulevaisuus tuo?

Huom! Koulutukseen osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan pe 20.3.2015 mennessä yhdistyksen tiedottajalle Leena Nuutilaiselle os. leenanuutilainen@gmail.com


KEVÄTKOKOUKSEN ESITYSLISTA

1§ Kokouksen avaus ja ajankohtaiskatsaus

2§ valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3§ todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4§ hyväksytään kokouksen työjärjestys

5§ esitetään vuoden 2014 vuosikertomus ja päätetään sen hyväksymisestä

6§ esitetään vuoden 2014 tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto

7§ päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

8§  käsitellään kokouskutsussa mainitut muut asiat

9§ kokouksen päättäminen

perjantai 30. tammikuuta 2015

HEI, SINÄ ERITYINEN, VINKKAA TÄSTÄ LTO-KOLLEGALLESI!

LASTENTARHANOPETTAJIEN ERILLISVALINTA
VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUKSEEN

Oletko lastentarhanopettaja, jota kiinnostaa sekä maisterin tutkinnon suorittaminen
että erityislastentarhanopettajan kelpoisuus? Jyväskylän yliopistossa voit
varhaiserityisopetuksen koulutuksessa (VEO) suorittaa päätoimisesti opiskellen
kasvatustieteiden maisterin tutkinnon erityispedagogiikka pääaineena. Opinnot antavat
kelpoisuuden erityislastentarhanopettajan, kiertävän erityislastentarhanopettajan
sekä osa-aikaisen erityisopettajan tehtäviin. Opintojen jälkeen voit sijoittua myös
ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviin kasvatusalan hallinnollisiin tehtäviin,
erityispedagogiikan opettajiksi erilaisiin oppilaitoksiin (opettajan pedagogiset opinnot
sisältyvät koulutukseen) tai tähdätä maisteriopintojen jälkeen tohtorikoulutukseen ja
tutkijan uralle.

Opintojen kesto riippuu aikaisemmin suoritetuista opinnoista, joista osa lasketaan hyväksi
maisterin tutkintoon. Myös se, miten täysipäiväisesti opiskelija opintoja suorittaa,
vaikuttaa opintojen kestoon. Koko tutkintoa ei pysty suorittamaan työn ohella eikä opetus
ole monimuoto-opetusta, vaan vaatii myös läsnäoloa Jyväskylässä.

Hakuaika koulutukseen alkaa 1.4. 2015 ja päättyy 30.4.2015.

Lisätietoja osoitteesta:
https://www.jyu.fi/edu/opiskelijavalinnat/erillisvalinnat/varhaiserityisopetuksen-koulutus
sekä puhelinnumerosta 040 508 3630